keskiviikko 25. syyskuuta 2013

Ruusunmarjakeittoa
































Onneksi on Robin Hood, sieltä saa ruusunmarjakeittoa eli nypponsoppaa, eikä tarvitse lähteä merta edemmäs. Ostin heti kolme litraa (ihme hamsteri). Ikeastakin saa, mutta liian pienissä pulloissa. Se on lapsesta asti ollut suosikkini, mutta vuosiin sitä ei ole saanut tavallisista kaupoista.

Talvi tulee, sano Marja-Liisa, kun kultaiset sukset sai. Siellä se laskee mäkeä, kun muut tyynyt on sitä mieltä, että ensin on kyllä syksy.

Ja vihdoin on meillä myös tuo torvi. Luullakseni se on trumpetti, terveisin: monen muusikon ystävä ja yhden tyttöystävä. Vinguin ja vikisin, vaadin ja valitin, kun kirppiksellä oli jonkin sortin torvelo taannoin, N piti päänsä, että se on liian kallis rikkinäiseksi soittimeksi, joka tulisi vain koristeeksi. Sitten se toi eilen meille tuon. Olin iloinen, niin iloinen, olen edelleen. Viritän siihen siimat ja se laitetaan roikkumaan kauniisti seinälle.

Meille on muuten tulossa uusi ulko-ovi, onko teillä hyviä suosituksia ovikelloista? Hullutkin ehdotukset otetaan vastaan.

sunnuntai 22. syyskuuta 2013

Flip Fashion















































Tilasin itselleni kirjan: Flip Fashion The mix'n'match lookbook. Suosittelen hyvin painokkaasti tätä oikeastaan ihan kaikille. Kannattaa myös tutustua piirtäjään. Jos olisin kirjakustantamon täti, tämmöisiä kirjoja ilmestyisi myös tässä maassa.

Aion käyttää tätä ihan puhtaasti leikkimiseen, mutta ehkäpä myös pukeutumisavustajana.

torstai 19. syyskuuta 2013

Mennyt kesä




















- Artesaanibrunssista alkoi kesä. Meillä oli lähes kaikilla päässä jotakin, kunkin näkemys artesaanilakista. Kuvassa Idan lintuset. Istuttiin kuistilla, herkuteltiin sulassa sovussa sirkkelin ja lautakasan kanssa.

- Tytöt kävivät rokotuksessa ja vuositarkastuksessa, eikä Uula voinut ymmärtää miksei muka pääse mukaan. Tämä on yksi lempikuvani koko kesältä.

- Iittalassa käytiin, kuten kesään kuuluu.

- Oli ihmenelosten näyttely ja ripustus ja purku ja ylpeys ihmenelosista. Pieni harmi myös siitä, että taitavat lähtevät pois näistä maisemista.

- Käytiin kahdesti kesävieraina, siellä missä kissa istuu kasvihuoneessa ja Ahma ahmii vesimelonia.

- Kartanossa oltiin kuumana päivänä. Se oli hyvä retki.

- Häitäkin oli.

- Kotona oltiin paljon ja pihamaalla myös. Pystytettiin käpyverhojen lähelle harsomaja.

- Kesän viimeisiä päiviä vietettiin Loviisan vanhoissa taloissa.


Tämä oli mietiskelyn kesä ja pihalle omistettu kesä. Tänä kesänä oli siilit ja matto puutarhassa ja matolla maaleja ja kiviä ja käpyjä. Tänä kesänä oltiin lehdessä ja se on tuonut paljon hyvää. Tämä kesä oli pitkien aamujen ja iltauintien kesä. Tänä kesänä oli vieraita ja jäätelötehdas. Nyt voin sulkea purkin kannen ja laittaa kesän talteen.

Lempikuppi ja minä
































Cosy Home- blogin Saija kertoi pelastavansa säröisiä ja suloisia pikkukuppeja ja vaikka ne ovatkin juomakelvottomia, niistä voi tarjoilla vaikka sokeria. Innostuin heti tuon tekstin luettuani miettimään lempimukeja ja kuppeja. Tämä oli käydä ylivoimaiseksi, kun yhtenä päivänä tykkää yhdestä ja seuraavana toisesta, on niin vaikea päättää.

Minun on helppo samaistua siihen, että ei ole ollenkaan sama millaisesta mukista tai kupista juo. Minulle on tärkeää, että jaksan pitää mukia käsissäni, joten jumbo-koon kaverit jätän suosiolla muille. Liian pieni kuppi ei voi olla, sillä juotavaahan voi aina ottaa lisää. Pikkukuppeja on minullekin kerääntynyt, lähinnä koristeeksi lasitevikojen vuoksi, mutta joitakin olen käyttänytkin. Yläkuvassa ovat lempikuppini Kehäkukka, Vegeta ja Tellus.

Korvaa mukissa ei välttämättä tarvitse olla, mutta huomaan että omissani kuitenkin on. Lempimukikseni valikoitui Neiti Maatuska, josta olen joskus saattanut kertoa, siitä on hyvä juoda teetä.

Muki meni rikki alakerrassa asuessa, mutta onneksi vain korvasta ja sitä voi vielä käyttää, vaikka se onkin vähän terävä. Maatuskat ovat olleet viime vuosina suosiossa ja niitä on ollut kaikkialla, ähky on ollut vaarana. Kaikesta huolimatta pidän tästä tyypistä, jonka mukaan on myös yläkerran vessa tehty. Maatuskasta tulee mieleen oma iso maatuskani, jonka sain sedältäni joskus lapsena. Tämän Neiti Maatuskan voi kuitenkin nähdä hieman pyylevänä kynähameen käyttäjänä, jos maatuska sanana aiheuttaa ähkyn.

Kahvia juon päivittäin ja siihen tehtävään lempimukini on Marimekon Oiva-mukit eri kuoseilla. Niistäkin on hankala valita suosikkia.

Mukeja meillä on vielä varastoituina, muumit ja KoKot ainakin. Pitkän tauon jälkeen oletan niidenkin näyttävän taas kivoilta, kun ne kaivaa laatikoista esiin. Ehkä sitten kun on kunnon iso astiakaappi.

lauantai 14. syyskuuta 2013

Riippumattohaaveilua ja silinterisilakat





Joskus jotkut tuotteet ovat meidän näköisiä, joistakin tulee vahvasti sellainen tuntu, että tämä puhuttelee. Niitä meidän asioita yhdistää jonkinlainen leikkisyys, outous ja kummallisuus, sellaisia me olemme. 

Kun näin ensimmäisen kerran Hemtexin sivuilla kuvia silakoista silinteri päässä, olin myyty. Samaan sarjaan kuului myös riippumatto, josta aiemmin kerroinkin jo. Siinä toisella puolella on itse Fröken Sol ja toisella puolella kaikki puutarhan tyypit. Meillä ainakin kotilot ja sammakot ovat vakiokävijöitä, viime talvena naapuri näki valkohäntäpeurojakin tuossa pihalla.

Kun N lähti Helsinkiin, pyysin häntä käymään riippumatto-ostoksilla, kun sen maksaa puoliksi, ei se ollut ollenkaan niin kallis. Tyyny tuli superyllätyslisäbonuksena, kun N ei voinut jättää sitä kauppaan, joku niissä kaloissa vaan puhuttelee kissanomistajaa.

Nyt odotamme ensi kevättä, kun saa virittää tuon riippumaan puutarhaan, ehkä toisen pään voi laittaa paviljonkiin ja toisen omenapuuhun. Ensin pitäisi vain rakentaa se paviljonki valmiiksi.

Herkulliset Sudenmarjat



Näitä kohopainettuja Sudenmarjan kortteja kävin haalimassa Marakattimarssin putiikilta. Näissä oli ihana tuntuma, luuli ottaneensa käteensä kaksi, kun ne olivat niin paksua pahvia.

Huomaatteko, kuinka hyvin jälkimmäisen värit sopivat hääkutsuun, joka on vieressä.

Vanhoja fortuna-pelejä meillä on monta, niitä on aiemmin käytetty kerrostalokodin parvekkeella pöytänä, tuo mintunvihreä yksilö oli pitkän vain koristeena, kunnes sai tehtävän toimia korttitelineenä. Kuminauha ja pyykkipoika, sitten kuminauha muutamaan naulaan kiinni ja kortti pyykkipoikaan keikkumaan, eli noin minuutti ja viritys on valmis.

Näin muuten joskus sellaista unta, jossa löysin mintunvihreän fortunan kirppikseltä ja siitä unesta meni vähän aikaa ja niin tapahtui oikeasti. Olen yrittänyt sitä samaa astiakaapin kanssa, mutta ei se toivomalla toimi.

keskiviikko 11. syyskuuta 2013

Purkitus





Laitan kesän purkkiin. Vaatteet katson läpi, odottamaan seuraavaa kesää, tilalle tummempia säilöstä. Tämän kesän parhaita löytöjä olivat kultaiset kympin sandaalit ja hyvät bikinit. Myös Citymarketista ostettu värikäs haalari oli mainio seuralainen, pitäisi kaiketi laajentaa näkökykyään myös markettien vaatevalikoimiin.

Tämän kesän aikana laitoimme pihaa, ajelimme ympäriinsä kirpputorien kuvat silmissä kiiluen. Uimareissuja oli liian vähän. Mukavia vieraita kävi monta kertaa. Kasvihuone/paviljonki valmistui pohjan ja salaojituksen verran, keväällä työt jatkuvat rakennustöillä. Jopa minä heiluin rautakangen ja lapion kanssa, sitä ei moni uskoisi.

Ensi kesäksi haluan ehdottomasti vieraiden kestityspaikan, jonkin pöytäjutun kuistille ja toisen puutarhaan, kivoja ja sopivan pieniä ei oikein löytynyt. Riippumatoista ihanin löytyi kyllä, mutta se oli melko hintava, odotetaan jos se tulisi joulualeen.

Tälle kesälle laitetaan todistukseen 9+.

Nyt kun syksy tekee meistä kotihiiriä voidaan taas blogien kanssa ryhdistäytyä. Mihin purkkiin sinä laittaisit kesän?